Renaultilla on suuri moottoriperhe, jonka indeksi alkaa kirjaimella K. Nämä voimayksiköt ovat peräisin 1990-luvun puolivälistä ja niitä valmistetaan edelleen. Erityisesti ilmamoottorit K7M, K7J, K4M ja tähän perheeseen kuuluva turbodiesel K9K on edelleen asennettu Renault- ja Dacia-merkkisiin pikkuautoihin.

Näiden moottoreiden tilavuus on 1,4-1,6 litraa. Kaikki K-perheen moottorit perustuvat valurautalohkoon, jossa on integroidut sylinteripesät. Sylintereitä on aina neljä. Lohkon pää on alumiinia. K-sarjan moottoreissa voi olla yksi tai kaksi nokka-akselia ja vastaavasti 8 tai 16 venttiiliä. Ranskalaiset insinöörit eivät ole olleet yksimielisiä siitä, pitäisikö kaikissa K-sarjan moottoreissa käyttää lämpöaukkojen hydrokompensaattoreita. Näin ollen jossain ne ovat ja jossain eivät: esimerkiksi edelleen tuotetuissa K7M- ja K7J-malleissa ei ole hydrokompensaattoreita, mutta K4M-malleissa on.

Ensimmäinen K-perheen moottori, nimittäin 8-venttiilinen 1,6-litrainen pitkäikäinen K7M, ilmestyi Renault Meganeen 1. sukupolvessa. Sitä seurasivat 16-venttiiliset K4J ja K4M, joiden työtilavuudet ovat 1,4 ja 1,6 litraa. Nämä voimansiirrot korvasivat vanhemmat F4P ja F4R.

Renault 1.4 K4J -moottori on paljon yksinkertaisempi kuin sen 1,6-litraiset veljet. Niinpä siinä ei ole erityisesti vaiheensäätimiä (kaikissa muunnoksissa, sekä 82- että 98-hevosvoimaisissa), siinä ei ole nokka-akselin asentoanturia. Mutta se ei tarkoita, että elektronisesti se olisi äärimmäisen yksinkertainen ja mutkaton. Renault 1.4 K4J -moottorissa on kampiakselianturi, imuilman lämpötila-anturi, jäähdytysnesteen lämpötila-anturi, alipaineanturi (absoluuttisen paineen anturi, MAP-anturi), elektroninen kaasuläppä ja tyhjäkäyntinopeuden säädin (kaikissa vaihtoehdoissa, paitsi heikoimmassa 82-hevosvoimaisessa).

Renault K4J 1.4 -moottorin tekniset tiedot

Ominaisuudet Vakiomuutos Muotoiltu muutos
Tyyppi Rivi Rivi
Sylinterien lukumäärä 4 4
Venttiilien lukumäärä 16 16
Täydellinen tilavuus 1390 cm³ 1390 cm³
sylinterin halkaisija 79,5 mm 79.5 mm
Männän isku 70 mm 70 mm
Voimajärjestelmä Suutin Suutin
Teho 95 – 100 hv 82 hv
Momentti 127 Nm 124 Nm
Työsuhde 10 10
Polttoainetyyppi AI-92 AI-92
Ympäristöstandardit EURO 3/4 EURO 3
Moottorin paino 132 kg 132 kg

Renault K4J 1.4 16v moottorin huoltomääräykset

Työn nimi Jaksotus Kokoelma/Note
Masloservice
Öljynvaihto Joka 15 000 km
Moottorin öljymäärä 4,6 litraa Vaihtaminen vaatii 3,8 litraa
Öljytyyppi 5W-30, 5W-40
Kaasunjakelumekanismi
Ajoituslaitteen tyyppi Hihna
Taajuushihnan ilmoitettu käyttöikä 60 000 km Käytännössä – jopa 100 000 km
Hihnan vikaantuminen Venttiilin taipuminen
Venttiilien lämpövälit
Venttiilin säätö Ei tarvita Hydrokompensaattorit
Kulutustarvikkeiden vaihto
Luokan ilmansuodatin 15,000 km
Polttoainesuodatin 60,000 km
Säiliön suodatin 60,000 km
Sytytystulpat 30,000 km
Hyötyhihna 60,000 km
Jäätymisenestoaine 6 vuoden välein tai 120 000 km:n välein

Renault K4J 1.4 moottori:

Renault 1.4 K4J -moottori

Malli Valmistusvuosi
Renault Clio 2 (X65) 1999 – 2005
Renault Clio 3 (X85) 2005 – 2012
Renault Grand Modus 1 (F77) 2004 – 2008
Renault Modus 1 (J77) 2004 – 2008
Renault Megane 1 (X64) 1999 – 2003
Renault Megane 2 (X84) 2002 – 2009
Renault Scenic 1 (J64) 1999 – 2003
Renault Scenic 2 (J84) 2003 – 2008
Renault Symbol 1 (L65) 1999 – 2008
Renault Symbol 2 (L35) 2008 – 2012

Renault 1.4 (K4J) moottorin ongelmat ja luotettavuus

Yleisesti ottaen K-perheen moottoreita pidetään varsin luotettavina ja kekseliäinä. Jos niille tapahtuu kokonaisongelmia, se johtuu omistajan huolimattomasta asenteesta. Esimerkiksi hammashihna on tässä vaihdettava 60 000 km:n välein, ja sen rikkoutuessa männät osuvat ja “taivuttavat” venttiilejä.

Perinteisesti ranskalaisissa moottoreissa vuotaa öljyä kaikkiin kumitiivisteisiin: tiivisteisiin ja öljyntiivisteisiin. Tärkeintä tässä on, ettei moottorin anneta “kuivua täysin”. Renault 1.4 (K4J) -moottorin kampiakselinvaimentimen hihnapyörä palvelee yleensä tuskin yli 100 000 km. Yleensä se on suositeltavaa vaihtaa joka toisen hammashihnasarjan vaihdon yhteydessä.

Elektronisia antureita, jotka olemme jo luetelleet, ei ole paljon enemmän kuin muissa moottoreissa. Mutta ne ovat usein outoja. Käydään yksityiskohtaisesti läpi tämän tai tuon anturin vikaantuessa ilmenevät oireet.

Kampiakselin anturi

Kampiakselin asentoanturi on asennettu heti termostaattikotelon alapuolelle. Jos sen toimintahäiriö, joka voi olla anturin “kuolema” tai sen johtimen tai kosketuksen katkeaminen tai metallipölyn tarttuminen anturin päähän, aiheuttaa sen, että moottori käy epävakaasti, kierrokset vaihtelevat voimakkaasti tai moottori yksinkertaisesti pysähtyy ja käynnistyy kerran. Joka tapauksessa kampiakselianturin virheet ovat hyvin luettavissa diagnostiikkalaitteilla.

Tyhjäkäynnin säädin

Tämä säädin on suunniteltu ohjaamaan moottorin toimintaa tyhjäkäynnillä eli silloin, kun kaasuläppä on tiukasti kiinni. Tällöin säädin eli sen varsi sulkee tai avaa erityisen ohituskanavan eli kaasuläppäkotelossa olevan reiän, jonka kautta ilma pääsee imukanavaan ja edelleen polttokammioihin. Jos säätimessä on toimintahäiriö (sen täydellisessä vikaantumisessa, sauvan hapettumisessa), moottorin kierrosluku alkaa kellua tai moottori pätkii, tai sen kierrosluku nousee keskimääräiseen tai jopa katkaisuun. Kyllä, oireet voivat olla hyvin samanlaisia kuin DPKV:n tai itse kaasuläpän toimintahäiriöt. Tarkat tiedot toimintahäiriöistä antaa tietokonediagnostiikka.

Absoluuttinen paineanturi

Tämä anturi mittaa imuilman painetta ja määrittää siten moottorin kuormituksen eli sen läpi kulkevan ilmamäärän, jotta ohjausyksikkö voi laskea polttoaineen ruiskutusannoksen. Jos tässä anturissa on toimintahäiriö, ilmenee “sytytyksen pysähtymisen” oireita: moottori käy epätasaisesti, käynnistyy huonosti, sammuu tai “ampuu” pakokaasua.

Gasuläppä

Kaasuläpän takana olevaan kaasuläppään kertyy yleensä paljon nokea ja muita epäpuhtauksia, jotka lopulta johtavat sen jumiutumiseen ja yksinkertaisesti rikkovat sen vapaan liikkeen. Tällöin moottori Renault ei yksinkertaisesti tottele kaasupoljinta, saattaa kellua kierroksilla ja muita ongelmia. Kaikki ne voivat kuitenkin tuskin johtaa moottorin vikaantumiseen.

Kysymyksiä seoksen muodostumisen osalta voi syntyä puhtaasti mekaanisten ongelmien vuoksi. Ylimääräistä “laskematonta” ilmaa voi vuotaa imusarjaan imusarjan tiivisteiden tai halkeamien kautta. Jos näin on, imusarjan tiivisteet on tarkastettava yhdessä imusarjan kanssa ja jopa tarkistettava uudelleen sen ruuviliitokset, joilla imusarja on kiinnitetty.

Sytytyskelat

Renault 1.4 K4J -moottorin (ja sen vanhempien veljien) sytytyskelat eivät ole pitkäikäisiä, ja ne vikaantuvat yleensä 50 000 kilometrin jälkeen.

Categories: Renault

0 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *